Hoitohenkilöstön hyvinvointi on laadukkaan hoidon edellytys

Hyvinvointialueen yksi tärkeimmistä tehtävistä on huolehtia hoitohenkilökunnastaan. Hyvinvoiva henkilökunta, jolla on riittävät resurssit työnsä tekemiseen, on laadukkaan terveydenhuollon edellytys. Meitä hoitavat ihmiset, eivät koneet. Näistä ihmisistä on pidettävä huolta, jotta he voivat tehdä työnsä kunnolla ja jotta hoitohenkilökuntaa on jatkossakin saatavilla.

Resurssien vähentäminen vaarantaa terveydenhuollon toimivuuden

Luottamus hoitoon murenee, kun hoitohenkilökunta on ylikuormittunut, aliresursoitu ja jatkuvassa kiireessä. Jatkuva säästäminen henkilöstöstä ei ole kestävä pohja laadukkaalle ja toimivalle terveydenhuollolle. Kun hoitohenkilökunta kärsii liian vähäisestä henkilöstöstä suhteessa työmäärään, siitä kärsimme terveydenhuollon asiakkaina lopulta me kaikki. On myös selvää, että Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueellakin käydyt yt-neuvottelut ovat henkilöstölle stressaavia, vaikka niiden tavoitteena ei olisikaan vähentää henkilöstömäärää. Työtehtäviin, työpaikan sijaintiin tai palkkaukseen vaikuttavat muutokset ovat henkilöstölle stressiä aiheuttavia, sillä luvassa on harvoin mieluisia lopputulemia. Tilanne vaihtelee eri alueilla ja yksiköissä, mutta perusongelma on sama: resurssien on vastattava hoidon tarpeita.

Hoitohenkilöstön työoloja ja arvostusta on parannettava

Terveydenhuolto ei toimi ilman tekijöitään, ja siksi hyvinvointialueen on asetettava henkilöstöpolitiikka prioriteeteissaan korkealle. Hoitohenkilöstön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa parantamalla työoloja, automatisoimalla hoitohenkilökunnalle kuulumattomia työtehtäviä digitaalisten ratkaisujen avulla, tarjoamalla houkuttelevampia palkkioita sekä lisäämällä alan yleistä arvostusta. Ratkaisuja on, ja muun muassa juuri hoitohenkilökunnan kuunteleminen on ratkaisuja etsiessä tärkeää.

Ratkaisut hoitajapulaan eivät saa olla lyhytnäköisiä

Ammattitaitoisella hoitohenkilökunnalla on vaadittava koulutus sekä suomen tai ruotsin kielen taito. Siksi esimerkiksi hoitajien houkutteleminen ulkomailta ei yksin ratkaise hoitajapulaa, vaikka se voi olla osa laajempaa ratkaisua. Kansainväliseen rekrytointiin on panostettava niin, että ulkomailta tulevat hoitajat saavat tarvittavan kieli- ja täydennyskoulutuksen. Kielitaito on äärimmäisen tärkeää, sillä kyse on potilasturvallisuudesta. Samalla on kuitenkin keskityttävä alan houkuttelevuuden lisäämiseen kotimaassa, sillä hoitajapulan perimmäisiä syitä ei voida ratkaista pelkästään ulkopuolisella työvoimalla.

Nopeat ja lyhytnäköiset ratkaisut eivät palvele kestävälle pohjalle rakennettua hyvinvointialuetta. Esimerkiksi hoitajapulan helpottaminen ylityöllä tai keikkatyöllä voi hetkellisesti paikata tilannetta, mutta se ei ole kestävä toimintamalli. Sen sijaan tarvitaan pitkäjänteisiä toimia, kuten palkkauksen ja työolojen parantamista, koulutuspaikkojen lisäämistä, riittävä määrä hoitajia ja työperäisen maahanmuuton kehittämistä.

Terveydenhuollon kriisi on kaikkien ongelma

Hoitohenkilökunta ei voi tehdä arvokasta työtään ylikuormittuneena. Hoitohenkilökunnan hyvinvoinnin varmistaminen hyvinvointialueellamme vaatii pitkäjänteisiä päätöksiä ja yhteistyötä eri puolueiden välillä. Meillä on ratkaisuja, jos meillä on tahtoa.

Jos hoitohenkilöstöstä leikataan kohtuuttomasti, lopulta loppuu hoito. Tämä ei ole vain hoitajien, vaan meidän kaikkien ongelma. Hoitajat pitävät huolta meistä – nyt on hyvinvointialueen aika pitää huolta heistä.